Kirjallisuuskasvatus
MSM-malli
MSM-malli on Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen (2019) kehittämä malli lukemisen ja
kirjallisuuskasvatuksen pedagogiikkaan. Malli perustuu aikaisempiin tutkimustuloksiin lastenlukutaidosta ja lukuilosta. Taustalla ovat esimerkiksi Raphael Gabrielin ja Richard Allingtonin (2012) tutkimukset erityisesti heikkojen ja motivoitumattomien lukijoiden lukutaidon kehittämiseen liittyvistä tekijöistä.
Gabrielin ja Allingtonin mukaan lasten lukutaidon parantaminen on yksinkertaista: lasten tulee käyttää enemmän aikaa lukemiseen eikä vain päiväkodissa tai koulussa vaan myös vapaa-ajallaan. MSM-mallin taustalla onkin ajatus siitä, miten saamme kaikki lapset kiinnostumaan ja nauttimaan lukemisesta enemmän niin, että he käyttävät yhä enemmän aikaa lukemiseen ja löytävät kiinnostavaa kirjallisuutta sekä lukijayhteisön, jossa voivat jakaa lukukokemuksiaan.
Lukutaito ja -into tutkitusti kumuloituvat eli lukemisharrastus ruokkii sekä lukutaitoa että innostaa lukemaan yhä enemmän.
Lukutaito merkitsee osaamista, jossa yhdistyvät lukemiseen liittyvät tiedot, taidot, asenteet ja lukijan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten tekstilajimieltymykset ja muut lukemisen rutiinit.
MSM-mallin ensimmäinen M viittaa määrään. Lukemismahdollisuuksien järjestämisessä ja kirjallisuuskasvatuspedagogiikassa on kyse arvoista. Yksi arvovalinnoista on, mihin haluamme käyttää aikaa ja rahaa. Lukutaito kehittyy vain harjoittelemalla eli lisäämällä lukemisen määrää.
Lukemiseen käytettävän ajan lisääminen puolestaan onnistuu vain, kun kiinnostavaa luettavaa on riittävästi, joten MSM-mallin S viittaa sopivuuteen. Pelkkä ajan ja lukumateriaalien määrän lisääminen ei ole tehokasta tai mielekästä, jos lukumateriaali ei ole sopivaa suhteessa lapsen tarpeisiin, mielenkiinnon kohteisiin ja lukutaidon eri osa-alueisiin.
Kaikki lapset ovat yksilöitä: vain kiinnostava ja oikeantasoinen teksti saa uppoutumaan lukemiseen ja kaipaamaan lisää luettavaa.
Sopiva luettava on yhteydessä myös lukemisen määrään: sopiva lukumateriaali lisää luontevasti lukemiseen käytettävää aikaa. Toisaalta sopiva lukumateriaali voi tarkoittaa vaikka äänikirjoja, jolloin lukemiselle voi löytyä kokonaan uusia ajankohtia ja paikkoja.
MSM-mallin viimeinen M tarkoittaa mielekkyyttä: Lukemisen pitäisi olla mielekästä ja siihen pitäisi liittyä kiinnostavaa tekemistä.
Lukemisen mielekkyys syntyy keskittymisestä ja rauhoittumisesta tekstin äärelle, sopivasta kirjallisuudesta ja mukavasta lukuympäristöstä. Toisinaan on mukava rauhoittua tekstin ääreen itsekseen, toisinaan jakaa tekstin synnyttämiä ajatuksia ja tunteita muiden kanssa.
Mukava lukuympäristö ja toimiva lukutapa synnyttävät positiivisia mielikuvia lukemisesta ja tukevat tekstiin syventymistä. Lukutuokioissa ja kirjallisuudenopetuksessa liitetään yhä vielä lukemisen yhteyteen valmiisiin kysymyksiin vastaamista tai opettajajohtoista keskustelua.
Mielekkäämpää toimintaa ovat usein lasta ja nuorta aktivoivat ja vuorovaikutukseen kannustavat työtavat, jotka tarjoavat lukijalle mahdollisuuden tehdä omaa tulkintaa näkyväksi ja jakaa lukukokemuksia. Kaikenlainen luova toiminta, digivälineiden käyttö ja tuettu yhteistyö innostavat toimimaan tekstien parissa.
